Mejä-kokeet ovat aikaa vievää talkootyötä.  Koetta edeltävänä päivänä jäljet suunnistetaan ja veritetään. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa.  Piilomerkatulla jäljellä on suorien osuuksien lisäksi kulmia, makauksia ja VOI-luokassa katko. Jokaisella koiralla on oma jälki, rata arvotaan kokeen alussa.  Jäljestävä koira on kytkettynä 6 metrin pituiseen liinaan ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Ihannesuorituksessa koira jäljestää täysin itsenäisesti koko jäljen alusta loppuun saakka sallitussa ajassa (max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi "kaadon" eli hirvieläimen sorkan. Tuomarin apuna maastossa on opas, joka on ollut tekemässä jälkeä ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan.
Ennen siirtymistä metsään testataan ettei koira ole paukkuarka. Mikäli koira todetaan paukkuaraksi koe keskeytetään. 

Ilmoittautuminen kokeeseen tehdään Suomen Kennelliiton ilmoittautumislomakkeella, joka lähetetään kokeen järjestäjälle.  Avoimessa luokassa koiralla ei tarvitse olla näyttelypalkintoa. Koiran tulee olla terve, rokotettu ja tunnistemerkattu.  Kokeen järjestäjät lähettävät sinulle ohjelman ja ajo-ohjeet koepaikalle ja siellä sinulle kerrotaan loput kokeen tapahtumista.

Esimerkkejä jälkikaavioista:

Mejä  SM-koe

Metsästysjäljestyksessä on kilpailtu Suomen mestaruudesta vuodesta 1986 lähtien. Kaikista 19 kennelpiiristä valitaan paras koira Suomen mestaruuskisojen karsintakokeeseen. Kuusi parasta jatkaa finaaliin haastamalla edellisen vuoden mestarin Suomen mestaruuskokeessa.

Labradorinnoutajarotuiset SM-jälkimestarit