Oikeanlaisen etuosan tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä rodun kasvattajalle että rotua arvosteleville tuomareille. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa (tämä koskee myös rodun kotimaata) virheelliset etuosat ovat rodun huomattavin rakenteellinen ongelma. Itse asiassa todella hyvät etuosat ovat niin harvinaisia että virheellisiä etuosia on alettu pitää oikeina. Etuosien kohdalla kysymys ei kuitenkaan ole mistään "pienistä kauneusvirheistä", sillä vääränlainen etuosa estää koiraa liikkumasta ja toimimasta normaalisti.

Vain anatomisesti oikein rakentunut koira kykenee työskentelemään koko päivän raskaassa olosuhteissa. Vinttikoiramaisesti rakentunut " sprintterityyppi" ei siten vastaa rodun alkuperäistä käyttötarkoitusta. Koska labradori on kokoonsa nähden raskas koira on erityisen tärkeää että etuosa on moitteeton.

Perinteisesti on katsottu että Labradorin lapakulman tulee olla n. 90 astetta. Pitkä, viisto lapa kuljettaa koiraa tehokkaasti eteenpäin. Hyvin kulmautunut lapa vie raajaa eteen- ja taaksepäin pitemmässä kaaressa kuin pysty lapa. Mikäli etuosa on hyvin kulmautunut, tulee myös takaosan kulmausten olla voimakkaat, jotta koira olisi tasapainoinen.

Pystylapaisen koiran etuliikkeet ovat usein lyhyet ja töksähtävät. Tällainen liike rasittaa koiraa suuresti ja jotkut koirat kompensoivatkin tätä nostamalla raajojaan tavallista korkeammalle vähentääkseen raajaan kohdistuvaa tärähdystä.

Labradorinnoutajan eturaajoissa ei saa esiintyä minkäänlaisia kiertymiä tai vääntymiä. Edestä katsottuna jalan on oltava suora. Sivusta katsottuna ranne ei kuitenkaan saa olla täysin suora, vaan siinä tulee olla hieman joustoa. Täysin suora ranne ei vaimenna askeleen aiheuttamaa tärähdystä. Pehmeä, taipunut ranne on kuitenkin virheellinen.

Kyynärpäät eivät saa kiertyä ulospäin, vaan niiden tulee olla tiiviisti runkoa vasten, rungon alla. Varsin yleinen raajojen asentovirhe ovat sisäänpäinkääntyneet kyynärpäät, jolloin koira painaa kyynärpäänsä kylläkin runkoa vasten mutta kääntää samalla koko eturaajaa ulospäin, käpälät harottavat sivulle ja kyynärpäät painuvat rintakehää vasten niin että koira vaikuttaa edestäpäin katsottuna hyvin kapealta.