Rakenne ja liikkeet kuuluvat erottamattomasti yhteen. Niiden välillä ei voi tehdä eroa. Ei ole olemassa koiraa, jolla olisi erinomainen rakenne, mutta huonot liikkeet. Liikkeet paljastavat helposti yleiseti rodussamme esiintyvät rakennevirheet.

Koiran liikuntatavasta voi päätellä myös pääpiirteiltään sen temperamentin ja yleiskunnon. Eri roduilla on omat, ominaiset liikuntatapansa. Osatakseen arvostella labradorin liikkeitä tulee tuntea rodun anatomia ja erityispiirteet - jos labradorin liikkeitä lähdetään vertaamaan esim. saksanpaimenkoiran liikkeisiin, ollaan hakoteillä.

Etu- ja takakulmausten tulee olla sopusoinnussa keskenään, jotta koiran liikkeet olisivat mahdollisimman tehokkaat ja vaivattomat. Koira on tasapainoton, jos sen etukulmaukset ovat heikot ja takakulmaukset voimakkaat tai päinvastoin. 

Samoin oikeanlaisissa takaliikkeissä täytyy luiden muodostaa suora linja reidestä päkiään koiran liikkuessa. Takaliikkeissä suoran linjan rikkoutuminen näkyy länkisäärinä, pihtikintereinä tai ahtaina liikkeinä.

Ajoittain voi nähdä peitsaavia labradoreja. Peitsaamista voi esiintyä nuorilla koirilla, joille yleensä kehittyy aivan normaali liikunta. Aikuisen koiran jatkuva peitsaaminen voi johtua esim. liian lyhyestä rungosta ja suorista kulmauksista.

Labradoreille tyypillinen virhe, pystylapaisuus, voi näkyä liikkeissä useammallakin tavalla. Etuliikkeet voivat olla esim. “töksähtävät“, jolloin etuosa joutuu ottamaan vastaan ylimääräisen tärähdyksen tai  korkeat, epäröivät ns. “hackney gait“, joiden tarkoituksena on eliminoida edellä kuvattu rasitus nostamalla raajoja tavallista korkeammalle.

Katsoessa liikkeitä sivusta, tulee seurata eturaajan ulottuvuutta niin, ettei askel ole liian lyhyt tai korkea. Takaraajoissa tulee olla hyvä potku taaksepäin. Kaaren lopussa kintereiden pitää olla suorina. Takatyönnön pitää olla voimakas ja pitkä eikä se saa olla lyhyt ja voimaton.