Ulkomaiset urokset

Ulkomaisia uroksia koskevat poikkeukset rotukohtaisesta PEVISA- ohjelmasta


Rotukohtainen PEVISA-ohjelma koskee myös ulkomaisen uroksen jalostuskäyttöä. Rotujärjestön aloitteesta voidaan ulkomaisen uroksen käytölle kuitenkin myöntää koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen pysyväisluonteinen poikkeuslupa. Poikkeuslupa on voimassa kunnes rotujärjestö mahdollisesti haluaa sitä muuttaa. Lupa koskee ulkomailla tapahtuvaa astutusta sekä ulkomaisen uroksen sperman käyttöä.

Labradorinnoutajilla on voimassa ns. pysyvä poikkeuslupa, eli ulkomaiselta urokselta ei vaadita lonkka-, kyynärkuvaus- eikä silmätutkimustulosta. Huomaa, että ”siitoslainassa” Suomessa olevaa ulkomaista urosta koskevat eri määräykset!

Tämä ei tarkoita sitä, että rotujärjestö haluaisi kannustaa kasvattajia käyttämään tutkimattomia koiria. Rotujärjestö kehottaa kasvattajia itse selvittämään ulkomaisen uroksen terveystulokset ja huolehtimaan siitä, että käytetyt koirat ovat laadukkaita ja terveitä. Tutkimattomien urosten jälkeläisiä ei esimerkiksi hyväksytä yhdistyksemme pentuvälitykseen. Tämän säännön tarkoitus on yksinomaan helpottaa kasvattajia käyttämään uusia uroksia ja laajentamaan geenipoolia ilman hankalaa poikkeuslupamenettelyä.

Kennelliitto on muuttanut sääntöjään ulkomaisia uroksia koskevan pysyvän poikkeusluvan suhteen

Vuoden 2016 alusta Kennelliitto hyväksyy vain 2 pentuetta/ulkomainen uros niissä roduissa, joissa pysyvä poikkeuslupa on käytössä. Mikäli ulkomainen uros täyttää PEVISA-vaatimukset, eli sillä on FCI-tasoiset kuvaustulokset (myös OFA ja BVA –tulokset hyväksytään), pentue ei kuulu pysyvän poikkeusluvan piiriin vaan rekisteröidään ”normaalisti” eikä tietenkään mitään rajoitusta pentueiden lukumäärälle ole. Tämän lisäksi olemme saaneet sellaista informaatiota Kennelliitosta, että silmätarkastusten suhteen oltaisiin hieman joustavampia, eli ulkomailla astutettaessa ja ulkomaista spermaa tilattaessa muutkin kuin ECVO-tasoiset silmätarkastukset hyväksytään, tästä Kennelliitolla on kuitenkin jotain tarkempia vaatimuksia jotka lienee aina syytä varmistaa tapauskohtaisesti. 

Jos edellä mainitut vaatimukset eivät täyty, on käytettävä pysyvää poikkeuslupaa ja näin voidaan menetellä vain kahdesti kunkin ulkomaisen uroksen kohdalla. Tämän jälkeen on mahdollista rekisteröidä useampia pentueita Kennelliitolta anottavalla poikkeusluvalla, mutta tähän tarvitaan rotujärjestön puolto ja poikkeuslupa on aina anottava Kennelliitosta etukäteen.

Pakastesperman suhteen tilanne on se, että ennen vuotta 2016 pakastettua spermaa koskevat vanhat säännöt. Vuodesta 2016 eteenpäin pakastettua spermaa koskevat samat vaatimukset kuin muitakin ulkomaisia uroksia. Jos suunnittelet pakasteen hankkimista ulkomailta, hanki ensin kaikki uroksen  terveystutkimustulokset ja tarkista Kennelliitosta hyväksytäänkö ne. Jos niitä ei hyväksytä, pysyvällä poikkeusluvalla voidaan hyväksyä vain  2 pentuetta.

Jokaisen ulkomaisen uroksen käyttöä harkitsevan kasvattajan olisi syytä tapauskohtaisesti tarkistaa tilanne Kennelliitosta etukäteen. Kaikki edellä mainittu informaatio perustuu Kennelliiton julkaisemaan tietoon, koirarekisteriohjeeseen ja keskusteluun Kennelliiton Päivi Rantasalon kanssa. Siis pähkinänkuoressa:

”JOS KÄYTÄT ULKOMAISTA UROSTA TAI TILAAT PAKASTESPERMAA, HANKI ETUKÄTEEN UROKSEN TERVEYTUTKIMUSTULOKSET JA TARKISTA KENNELLIITOSTA HYVÄKSYTÄÄNKÖ NE.”

 

Pysyvä poikkeuslupa ei koske Suomessa vierailevalla tai oleskelevalla ulkomaisella uroksella (ns. siitoslainaurokset) tapahtuvaa astutusta. Täällä oleva uros voidaan tarvittaessa joko tutkia PEVISA-ohjelman mukaisesti, tai rotujärjestö voi esittää tapauskohtaista poikkeuslupaa uroksen käytölle (koirarekisteriohjeen kohta 6).

Olisi varsin tavatonta, että joku haluaisi lainata Suomeen täysin tutkimattoman uroksen, yleensä uroksella on siis tutkimustuloksia kotimaastaan. Näistä tuloksista kannattaa olla etukäteen yhteydessä Kennelliittoon. Esimerkiksi FCI-maiden lonkka- ja kyynärnivellausunnot ja silmätarkastustodistukset yleensä hyväksytään, mutta vaarana on, että jotain koiran terveystutkimustuloksista ei hyväksytäkään, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää koiran tutkiminen Suomessa uudelleen. Tutkimustulokset siis kannattaa lähettää Kennelliittoon etukäteen ja varmistua siitä, ettei ongelmia tule. Kun uroksen ensimmäinen pentue on rekisteröity Suomessa, tulokset ja muut tiedot kirjautuvat Kennelliittoon eikä seuraavien pentujen kohdalla tarvitse enää toimittaa kaikkia tietoja ja papereita. Urosta ei tarvitse rekisteröidä Suomessa, ellei se viivy niin pitkään että sen ensimmäiset pennut ehtivät täyttää 12 kk.

Toinen vaihtoehto, mutta se on sekä uroksen haltijan että sitä käyttävien nartunomistajien kannalta huomattavasti monimutkaisempi, on anoa jokaiselle astutukselle poikkeuslupa etukäteen.

Astutettaessa ulkomaisella uroksella tai siemennettäessä ulkomaisen uroksen spermalla (ks.keinosiemennysohje) tulee Kennelliittoon toimittaa pentuetta rekisteröitäessä kopio uroksen virallisesta sukutaulusta ja/tai rekisteritodistuksesta, mikäli koiran tietoja ei ole ennestään tallennettu Kennelliiton järjestelmään.

Jos astutus tapahtuu ulkomailla tai keinosiemennys tehdään tuontispermalla, hyväksytään DNA-tunniste uroksen tunnistusmerkinnäksi.

Jos uros ei ole FCI:n hyväksymässä rekisterissä, voi Kennelliitto rotujärjestön puoltaessa myöntää luvan käyttää sitä jalostukseen. Jälkeläiset rekisteröidään tällöin ER-rekisteriin.

Pentueen kasvattaja vastaa ulkomaista urosta koskevien lisäselvitysten hankkimisesta.

 

PDF-tiedostoUlkomaisten urosten poikkeusluvat Kennelliitto.pdf (9 kB)
Kennelliiton tiedote 22.1.2016 pysyvistä poikkeusluvista