Tammela-Susikas 2012 Tulokset

Avoimen luokan parhaan koiran Eevertin ensimmäisen MEJÄ-kokeen tunnelmia:

Lähes päivälleen kaksi vuotta sitten tapahtui meidän perheen ensikosketus mejään koemielessä. Silloin ensimmäiseen kokeeseensa starttasi Eevertin isä Aamos. Mejäkärpäsen puraisemina innostuimme harrastuksesta. Nyt olemme kartuttaneet kokemusta useammasta kokeesta. Muistoissamme on myös monia mukavia jäljestysporukoiden kanssa vietettyjä hetkiä.

19.8.2012 oli vihdoin Eevertin vuoro aloittaa mejäily koemielessä. Aiemmissa kokeissa kisaillut koiramme Aamos, sai nyt tyytyä olemaan kannustusjoukoissa.

Ajaessamme kohti Tammelaa tuumimme, että keli on sopiva pilvipoutainen eikä ollenkaan liian kuuma. Arpaonnikin suosi tällä kertaa: Jarno lähtisi opastamaan päivän ensimmäistä jälkeä ja Eevert starttaisi kolmannelle jäljelle.

Matkaan jäljelle lähtivät Eevert etummaisena, Jarno narunpäässä, Nina oppaana ja Antti Koski tuomarinroolissa. Lähdössä koira tuntui keskittyneeltä ja tarkkaavaiselta. Alkumakausta Eevert nuuhki hetken ja saattamisen kautta lähti varmanoloiseen jäljestykseen. Se kulki hienosti jäljen päällä lähinnä maavainua käyttäen. Ensimmäisen makauksen Eevert pisteli poskeensa ja toista se nuuhki muutamia sekunteja. Matkan varrella Eevert osoitti herrasmiesmäisenkäytöksensä katsahtaen taakseen ja odottaen, että koko porukka on mukana. Sitten se jatkoi määrätietoista taivaltamistaan. Matkalla ei edes kehotuksia tarvittu, sillä Eevert oli täysin selvillä saamastaan tehtävästä. Kaadolle asti tultaessa ei enää tiennyt kumpi oli enemmän innoissaan koira vai isäntä. Ihme oli, ettei Susikkaan metsissä kuultu isännän päästämää Tarzanhuutoa onnistumisen merkiksi. Paluumatkalla autolle olisi Eevert ollut vielä halukas kaartamaan uudelle kierrokselle jäljen lähtöpaikassa. Tämä huvitti kovasti opasta ja ohjaajaa. Autolla olikin sitten huoltojoukkojen riemu revetä, kun kuulimme, kuinka jäljestys oli mennyt. Eevert sai halausten ja suukkojen säestämänä ansaitsemansa Kabanossin. Muutamassa sekunnissa informoitiin myös Eevertin kasvattaja Pauliinaa kasvattinsa edesottamuksista. Taisi siellä luurinpäässä olla aika lailla tyytyväinen ja iloinen nainen sillä hetkellä.

Odottavan aika tuntui sangen pitkältä ennen kuin tulosten julkaisemiseen asti päästiin. Jännitystä ja odotusta helpottivat rupattelu mukavien kanssakisaajien kesken. Kun päästiin tuloksien lukemisessa, siihen kohtaan, että tajuttiin Eevertin ottaneen avoimenluokan voiton hienoilla pisteillä, eivät ilonkyyneleetkään meillä keneltäkään kaukana.

Saimme kokea valtavan hienon onnistumisen!

Jäljestämiskokeen pöytäkirja

Koesuorituksen arvostelu:

1. Jäljestämishalukkuus 6

2. Jäljestämisvarmuus 12

3. Työskentelyn etenevyys 10

4. Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky sekä tiedottaminen 13

5. Käyttäytyminen kaadolla 3

6. Yleisvaikutelma 5

Laukauksen sieto; hyväksytty

Pisteet 49

Palkinto AVO1

Koeselostus:

Rauhoitettu hyvä lähtö. Innostuneesti maavainuiseen jälkityöhön. Työskentely on sopivavauhtista ja tarkasti veriuran päällä etenevää kaikilla osuuksilla. Toisen osuuden puolivälissä tarkastetaan riistanjäljet 6 metrin päässä veretyksestä. Täältä koira palaa itsenäisesti ja nopeasti takaisin. Makauksista ensimmäinen ruokaillaan, toiselle olisi saanut pysähtyä hieman pidemmäksi aikaa. Kulmat tarkasti jäljen mukaisesti. Kaadolle veritystä pitkin. Pysähtyy nuolemaan sorkkaa. Ohjaajan narunkäyttö ja vauhdin kontrollointi oli erinomaista. Koiralta lähes täydellisyyttä vastaava suoritus. Koirakon työskentelyä oli ilo seurata.

Kiitokset labbiskerhon mejätoimikunnalle loistavasti järjestetystä kokeesta! 

Suurkiitos myös kaikille meitä kannustaneille, hyviä treenivinkkejä antaneille ja treeneissä auttaneille tärkeille ihmisille!

Jarno ja Eevert (Tiny Temptresses Angel Heart)

(sekä tukijoukot Hanna, Jesperi ja Aamos)