Hyvinkää 1999
Labrador Speciality Show /
Erikoisnäyttely 6.2.1999, Hyvinkää, Vanha Willatehdas
Tuomarit / Judges:
urokset / for dogs: Valerie Banbery, (Switzerland)
nartut / for bitches: Angela Williams, (GB), Foulby -kennel
Tulokset / Results | ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
KIERTOPALKINNOT / CHALLENGE & MEMORIAL CUPSK
PARAS PENTU / BEST PUPPY, FIN CH Charway Sea Badgerin kiertopalkinto / FIN CH Charway Sea Badger's Challenge Cup
Pandail’s Trick or Treat
PARAS KASVATTAJA/BEST BREEDER, lahjoittajana / donor Strongline’s kennel, Tiina Rantanen
Kennel Loresho
PARAS VETERAANINARTTU / BEST VETERAN BITCH, Roseacre Silver Gilt:n muistotaulu / Roseacre Silver Gilt's Memorial Painting,
lahjoittajana / donor kennel Mellows, Birgitta Johansson
KANS & FIN & EST CH, ESTW-94 Palabras Look Out for X
VSP / B0S, FIN CH Chara Starin kiertopalkinto / FIN CH Chara Star's Challenge Cup
Strongline’s Karelian Maid
ROP / BOB, lahjoittajana / donor Labradorinnoutajakerho
FIN CH WW-98 SW-98 Tawastway’s Fooling Around
Tuomarit kertoivat
Angela Williams vieraili Suomessa edellisen kerran näyttelytuomarina Joensuun erikoisnäyttelyssä vuonna 97. Helmikuussa järjestetyn näyttelyn jälkeen Mrs Williams kertoi kirjeessään, että hänen Hyvinkäällä näkemänsä labradorit olivat hyvälaatuisia, rodunomaisia esimerkkejä rodustaan.
- Uskon, että teillä on vahva kanta hyviä labradoreja, mutta mielestäni tulevaisuudessa olisi kiinnitettävä huomiota kahteen asiaan, Mrs Williams päätteli kirjeessään.
- Oli selvästi havaittavissa, että joillakin nartuilla oli liian lyhyt kuono, hän varoittaa.
- Älkää unohtako rodun käyttötarkoitusta, sillä koiran kuonon täytyy pystyä kantamaan raskasta lintua. Muutamat nartut näyttivät minusta rungon pituuteen nähden hieman lyhytjalkaisilta, mikä taas häiritsee koiran tasapainoa.
- Parhaaksi nartuksi valitsin Strongline´s Karelian Maidin, joka oli mielestäni tyypiltään, luonteeltaan kaunis koira, joka esiintyi ihastuttavasti. Koiralla oli hyvä pää ja ilme, erittäin hyvä kaula ja kulmautunut etuosa, sekä syvä rintakehä ja pyöreä runko. Se oli myös hyvin lihaksikas, sen leveät reidet kulmautuvat ja sillä oli erinomaiset liikkeet.
- Omistaja joutuu ehkä tarkkailemaan tämän nartun painoa - liika paino pilaa hänet, mietti Angela Williams.
Tuomari Williamsin edellisen vuoden vierailulla voittajakoira oli FIN MVA Mailiksen Lumikki, joka Hyvinkäällä oli paras narttu 2.
- Myös Lumikki edustaa kaikkea sitä, mitä labradorin mielestäni tulee edustaa. Sillä on kaunis pää, hyvä kaula, hyvin
kulmautunut etuosa, hyvä luusto, takakulmaukset ja häntä, muisteli Angela Williams koiraa, jonka luonne ja tahto miellyttää jäivät hänen mieleensä.
Paras narttu 3. oli FIN MVA MV98 Rosanan Taffeta Rose, jonka kaunis musta olemus oli sellainen, että sellaisia haluaisi myös Angela Willliams itse kasvattaa.
- Taffeta Rosella oli todella kaunis pää ja silmien väri, oikea kuonon pituus, hyvä kaula ja hyvin kulmautunut etuosa, hyvä runko, ja se oli hyvässä karvassa, liikkui hyvin, englantilaistuomari luettelee.
- Koiran huonoja puolia on ehkä hiukan liian leveät etuliikkeet, jos haluaa olla kriittinen, mutta kaikenkaikkiaan kaunis narttu, josta on syytä olla ylpeä.
Narttujen neloseksi tuomari sijoitti mustan nartun Tweedledum Palabras Cleon, jolla oli tuomarin mielestä erittäin hyvä pää, syvä rintakehä ja hyvä luusto. Tuomarivieraamme silmissä koiran liikkeet olivat melko hyvät, mutta se olisi voinut kantaa häntäänsä paremmin liikkuessaan.
Seuraavalla sijoituksella oli kaunis veteraani, KANS & FIN & EST MVA, ESTV-94 Palabras Look Out For X.
- Se oli todella hyvässä kunnossa ja rotunsa hyvä edustaja, jolla oli erittäin miellyttävä pää, hyvin kulmautunut etuosa, erinomaisesti kulmautunut takaosa ja hyvät liikkeet, kuvaili Angela Williams viidenneksi sijoittamaansa narttua.
Angela Williamsin mielestä tämä oli erinomaisesti järjestetty näyttely, jossa jokainen teki töitä väsymättä, jotta kaikki sujuisi hyvin.
- Minulle osoitettu vieraanvaraisuus ei löydä vertaistaan. Haluan vilpittömästi kiittää kaikkia, jotka tekivät vierailustani niin mieluisan, päättää Angela Williams kirjeensä.
Valerie Banbery oli saapunut Sveitsistä Hyvinkään näyttelyyn arvostelemaan uroslabradorit. Englantilaissyntyinen Valerie Banbery toimii myös harjoittelutuomarina metsästyskokeissa, ja on kasvattanut näyttelyissä ja kokeissa menestyneitä labradoreja jo 80-luvun alkupuolelta lähtien.
Mrs Banberylle kutsu Suomeen oli kunnia-asia. Hän oli iloinen, kun labradoriuroksia oli saapunut hänen arvosteltavakseen niin suuri määrä. Kiitoksensa Valerie Banbery välitti kirjeessään näyttelytoimikunnalle ja Hyvinkään näyttelyyn osallistujille.
- Pidin koirista erittäin paljon, ja olin iloinen nähdessäni kaikki kolme väriä niin hyvin edustettuina. Koska kasvatan itse
kaikenvärisiä labradoreja, minulla ei ole värisuosikkia, sillä hyvä labradori on hyvä labradori - sitä tulisi kasvattaa laadun, ei muodin vuoksi, Valerie Banbyry kertoo kirjeessään. Ilmoitettujen koirien yleinen taso oli hänen mukaansa korkea ja laatu hyvä.
- Löysin riittävästi taspainoisia, älykkäitä, ystävällisiä, maskuliinisia päitä, jotka ovat rodulle tyypillisiä. Nähtävissä oli hyvän massan omaavia uroksia, vaikka yhdellä tai kahdella olikin painoa liikaa etuosassaan, tuomari Banbery kuvaili koiria uroskehässä.
- Liikeet olivat paljolti sitä mitä muuallakin, ja liikkeet kulkevat tietysti käsi kädessä oikean yleisen rakenteen ja hyvän
lihaksiston kanssa. Jotkut urokset olivat erinomaisia, ne olivat hyvässä kunnossa ja niillä oli hyvät liikkeet. Toisilta uroksilta taas puuttui liikkeistä lennokkuus - luultavasti ne eivät saa tarpeeksi liikuntaa, mietiskeli tuomari näyttelyn jälkeen.
- Koirat olivat kuitenkin yleisesti hyvässä karvassa, epäilemättä ankarasta talvestanne johtuen, Valerie Banbery päätteli koettuaan helmikuun pakkasia maassamme.
- Hännän muoto ja kanto olivat hienoisia pettymyksiä, sillä liian harvalla uroksella oli ihana saukon häntä, jonka tulee kinnittyä suoraan hyvään selkälinjaan, hän totesi.
- Uskon edelleen, että häntä on rodun tyypillisimpiä piirteitä, ja hyvä häntä merkitsee poikkeuksetta hyvää labradoria. Tuo ihastuttava hännän liike kuvaa rodun iloista ja tyytyväistä luonnetta.
- Olin tyytyväinen nähdessäni, ettei näyttelyssä ollut liikaa uroksia, joilla olisi ollut liian vahva pää - valitettava piirre, joka hiipi rotuun jokin vuosi sitten, mutta onneksi sitä näkee nyt vähemmän.
Tuomarimme Valerie Banbery luki näyttelyluetteloa kotimatkallansa Sveitsiin ja huomasi kiinnostuneena, että jotkin urokset todella jättävät rotuun jälkensä. Moni näyttelyssä olleista koirista oli juuri näiden urosten jälkeläisiä.
- Veteraaniluokan voittajani Multi Ch Biggas Ynga oli tyypillinen esimerkki tällaisesta koirasta, Valerie mietti.
- Tämä koira esitettiin loistavassa kunnossa 10 ikävuoteensa nähden ja hänellä on ihastuttava pää, rakastettava ilme ja hän on myös tasapainoinen koira, jolla on vahva rakenne, lyhyt runko, leveä ja syvä rintakehä, vahvat kulmaukset ja hän on erittäin aktiivinen... ja sillä on tietenkin se ihana saukonhäntä, muisteli Valerie lämmöllä tätä veteraania.
Yngan poika, Champion Upwards Alfonso oli Valerie Banberyn valinta parhaaksi käyttöluokan urokseksi.
- Voiton se koira hyvin ansaitsikin, tuomari kiitteli.
Hänen junioriluokan voittajansakin, Saskian Gentleman, oli linjattu Yngasta.
- Gentlemanilla on paljon rodulle tyypillisiä ominaisuuksia: kaunis pää, sulattava ilme, se on hyvin tasapainoinen ja sillä on mukava luonne, se seisoi ryhdikkäästi ja liikkui lennokkaasti.
Pandail´s Trick or Treat oli paras urospentu ja kiinnitti todella tuomarin huomion itseensä. Valerie toivookin sille enemmän aikaa, jotta se saisi enemmän esiintymistaitoa, itseluottamusta ja kokemusta kehässä olemiseen.
- Haluaisin nähdä Trick or Treatin aikuisena, sillä mielestäni hänestä kehittyy tyypillinen musta labradori, jolla on kaunis pää ja ystävällinen ilme, sekä ihana karva ja tietysti - jälleen se ihana saukonhäntä, Valerie Banbery toivoo. Hänestä oli myös mukavaa nähdä erinomainen ruskea uros, Loresho Tango, joka esitettiin ihanassa värissä ja kunnossa. Se ei voittanut liikkeidensä vuoksi, mutta sijoittui neljänneksi paras uros -luokassa, mutta tuomari pisti merkille, että Tangon oli pentuluokan 5-7 kuukauden ikäisen voittajan, Adventurer´s Ev´ry Whitch Wayn isä.
Urosten sertin sai Grumbling Allspice, jota Valerie kuvasi kauniiksi, tasapainoiseksi urokseksi.
- Olin iloinen voidessani auttaa sitä eteenpäin kohti titteliä, erityisesti siksi, koska se sijoittui myös toiseksi paras uros-luokassa.
- Sain myöhemmin kuulla, että erinomainen ROP-koira Tawastway´s Fooling Around oli Maailman Voittaja 98 - ymmärrän kyllä miksi.
- Se koira on kaunis nuori koira, joka on erinomaisen sopusuhtainen, sillä on hyvä pää, ystävälliset ja älykkäät silmät, hyvä kaula ja hyvin kulmautuneet lavat, hyvä ylälinja ja hännän kiinnitys, syvä rintakehä, hyvät kulmaukset ja riittävä luusto - siis labbis, luettelee tuomari arvostelussaan.
Hän huomioi myös sen, että VSP narttupentu ja VSP-narttu olivat Biggas Yngan tyttärentytär ja tytär.
Valerie Banbey kiittää kirjeensä lopuksi kutsusta Hyvinkään näyttelyyn.
- Vietin todella ihanan päivän Suomessa ja kiitän kaikkia kilpailijoita hyvästä urheiluhengestä ja fair-playstä.
Judges’ Comments
Angela Williams:
Here are my thoughts on last weekend´s events at the show, so here goes...
It was a privilege and a pleasure for me to once again come to Finland and judge yuor Labradors, this time the bitches in Helsinki. I truly believe that you have a strong foundation of good quality Labradors, and certainly, my principal winners were good examples of the breed, typical in most ways and conforming closely to the breed standard.
The points that I feel need to be taken into consideration for the future are the length of the muzzle. I fiel that there was a singnificant evidence of bitches whose muzzles were too short. Don´t forget the function of the breed, and the muzzle must be capable of carrying a heavy bird. Secondly, some of the function of the bitches struck me as being a little short on the leg for the length of body, which upsets the balance.
My best bitch was Strongline´s Karelian Maid who I considered to be a lovely Labrador for type, temperament and showmanship. She had a lovely head and expression, very good neck and shoulders and really good depth and spring of ribs. Her hindquarters were well muscled and well augulated with width of tight, and she pleased me on the move where she was absolutely sound. I just feel her owner may have to watch this bitch´s weight; too much will spoil her!
Best bitch 2. was my winner from my last visit to Finland. This is FIN MVA Mailiksen Lumikki. She too is all I would want in a Labrador, with a lovely head, clean neck and well placed shoulders, good bone, bindquarters and tail. Again she has the correct Labrador tenperament and will to please.
Best bitch 3. was FIN MVA MV98 Rosanan Taffeta Rose, a beautiful black bitch of the type that I like to breed myself, really lovely head and eye colour with the correct length of muzzle, good neck, shoulders, body and correct double coat, moved soundly but just a little wide in front, to be critical. Still a lovely bitch and one of which to be proud.
Best bitch 4. was Tweedledum Palabras Cleo, another nice black with very nice head, depth of ribs and bone, she moved quite well but could have carried her tail better on the move.
Rest bitch 5. was the lovely Veteran, KANS, FIN, EST MVA, ESTV-94 Palabras Look Out For X, shown in really lovely condition and bloom, full of breed type, most pleasing head, clean neck and laid back shoulders, excellent strong hindquarters and a very good mover.
The show was exellently run and everyone worked indefatigably to ensure that all was well. The hospitality extended to me was second to none, and I would sincerely like to thank everyone for making my stay so very enjoyable.
Valerie Banbery:
To judge at the Labrador Speciality Show at Hyvinkää, Finland, was indeed an honour, and it was my pleasure to judge a truly super entry of more than 70 dogs.
What about the Show?…..well the organisation was superb, my ring personnel both charming and efficient, which I much appreciated particularly as your judging system is not exactly the same as ours in Central Europe.
Did I like the dogs? Very much, and I was delighted to see a good representation of all three colours. As I breed three myself, I have absolutely no colour preference, - a good Labrador is a good Labrador – and shoud be bred for quality and not for fashion.
The overall standard of the entry was high and the quality good. I found enough well balanced, intelligent, kind masculine heads the breed requires. Good substance was in evidence, though one or two dogs were carrying too much weight on the shoulder for my liking.
Movement was much the same as elsewhere, and of course goes hand-in-hand with correct overall construction and good body muscle. Some was very good, and those dogs were fit and sound, others lacked drive….and probably just don’t get the regular exercise they deserve.
Coats were in general very good, no doubt due to your rigorous winter. Tails and carriage were a little disappointing. Not enough dogs had those wonderful Otter tails going straight off a level topline.
I still believe the tail is a pre-eminent feature of the breed, a good tail invariably means a good Labrador, and of course that wonderful tail action portrays the happy and contented nature of the breed.
I was pleased to see that there were not too many dogs with too strong a head - a sad fault which crept into the breed some years ago and which thankfully we are now seeing to a much lesser extent.
On reading the catalogue on my return to Switzerland, I was most interested to see that a number of males are really leaving their mark on the breed and quite a lot of the dogs (and bitches) placed, were out of these.
My veteran winner Multi Champion Biggas Ynga is a typical example. Shown in superb condition for his 10 years, he has a wonderful head, endearing expression and is beautifully put together. Strongly built, short-coupled, very active, broad and deep through chest and ribs, strong in quarters…. and of course an Otter tail.
Ynga’s son Ch. Upwards Alfonso was my best field trial dog, and a very worthy winner. His daughter Mailiksen Lumikki took the best bitch field trial class.
My junior winner Saskian Gentleman is also line-bred to Ynga. This is another excellent young dog (taking overall 3rd place). He shows lots of breed quality, lovely head, melting expression, beautifully balanced, nice temperament, stands four-square and moves with drive.
Best puppy Pandail’s Trick or Treat (shown by a novice handler) is a puppy who really caught my eye. He is well worth some time being spent on him to give him a little more ring confidence and presence. I would like to see him as an adult as he should make up to a really classic black, with a lovely head and kind expression. Wonderful coat and of course, yet again, an Otter tail!
How nice to see a really super chocolate shown in wonderful colour and condition. Loresho Tango, beaten in his class on movement, but overall 4th ….. and sire to my puppy class winner (5-7 months) Adventurer’s Ev’ry Which Way.
My CAC winner Grumbling Allspice is a beautifully balanced dog showing lots of breed quality and I was happy to help him along the way to his title, particularly as he went 2nd overall to my open class winner and eventual BOB Tawastway’s Fooling Around. This superb dog I later found out was the Helsinki World Winner 1998 and I can understand why!
"Very lovely young dog of excellent proportions. Good head, kind and intelligent eye. Good neck into well laid shoulder. Level topline and tail. Deep in rib. Good angulations. Sufficient bone. Just a Lab."
Note: the BOS puppy bitch and BOS bitch are Ynga’s daughter and grand-daughter respectively.
Thank you so much for the invitation to judge in your country, I spent a really lovely day and thank the competitors for their sportivity and fair-play.